Digitalisaation tuo paljon lisäarvoa perinteisiin ympäristömonitorointiratkaisuihin. Yrityksillä on usein erilaisia monitorointivelvoitteita esimerkiksi oman toimintansa ympäristölupiin liittyen. Myös julkisella sektorilla (esim. elinvoimakeskukset ja kunnat) on vastaavia velvoitteita. Toisaalta organisaatiot saattavat myös hyötyä erilaisista ympäristömonitorointiratkaisuista oman toimintansa seurannassa ja kehittämisessä.

Tämä luentosarja sisältää kaksi videota, joista ensimmäisessä johdatellaan aiheeseen ja toisessa annetaan käytännön esimerkkejä ja avataan teknologisia ratkaisuja hieman syvällisemmin.

Osa 1 – Johdanto

Osassa 1 Jyväskylän yliopiston / Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen koordinaattori Mira Hästbacka avaa ympäristömonitoroinnin tarpeita ja millaista lisäarvoa IoT-teknologioiden ja sensoriverkkojen mahdollistamat älykkäät digitaaliset monitorointiratkaisut tuovat yritysten toimintaympäristöjen monitorointitarpeisiin

Osa 2 -käytännön sovelluksia

Osassa 2 Jyväskylän yliopiston / Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen projektipäällikkö Timo Hongell esittelee erilaisia digitaalisten monitorointiratkaisujen sovelluskohteita ja teknologisia ratkaisuja käytännön esimerkkien kautta

Matti Jaakola kertoo mitä on kyberyksityisyys, miten se eroaa kyberturvasta. Videolla esitellään kyberyksityisyyden kannalta keskeisiä asioita, kuten tietosuojaselosteita ja väestörekisteriä. Keskeisenä osana videolla Jaakola käy läpi yleisimpiä laitteisiin, käyttöjärjestelmiin, salasanoihin, tunnistautumiseen, sähköpostiin, verkkoselaimiin, sekä VPN- ja DNS-palvelimiin littyviä kyberyksityisyyden uhkia.

Tietojärjestelmätieteen professori, kauppatieteiden tohtori Samuli Pekkola kertoo, mitä digisiirtymä tarkoittaa yrityksille ja millaisia muutoksia se tuo mukanaan. Samuli Pekkola on aiemmin työskennellyt Tampereen yliopistossa tietojohtamisen professorina ja keskittynyt tutkimuksessaan tietotekniikan ja organisaation väliseen suhteeseen. Nykyisessä työssään Jyväskylässä kehittää julkisen sektorin ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Tutkijatohtori Giovanni Misitano esittelee työkalun (DESDEO), jolla voidaan automatisoida ja tukea yrityksen päätöksentekoa haastavissa, datapohjaisissa ongelmissa. Giovanni Misitanon tutkimus keskittyy sellaisten työkalujen kehittämiseen, joilla voidaan ratkaista ongelmia tilanteissa, joissa on useita ristiriitaisia tavoitteita.

Tutustu DESDEOon tarkemmin osoitteessa https://desdeo.misitano.xyz/

Signaalinkäsittelyn apulaisprofessori, tekniikan tohtori Jenni Raitoharju kertoo koneoppimismenetelmien hyödyntämisestä erilaisissa tehtävissä konkreettisin esimerkein. Ennen uraansa Jyväskylän yliopistolla Jenni Raitoharju on toiminut Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Suomen ympäristökeskuksella. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt koneoppimismenetelmien soveltamiseen mm. seuraavilla alueilla: autonomiset veneet, droonit meripelastuksessa, aivotutkimus, ympäristönseuranta ja historiallisten kuva-arkistojen tutkimus.

Tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Jonna Järveläinen (kauppatieteiden tohtori) valottaa ihmisen roolia organisaation kyberturvallisuudessa. Hän kertoo, miksi ihminen on usein kyberturvan heikoin lenkki – ja miten tästä heikosta lenkistä voidaan tehdä organisaation vahvin suoja. Jonna Järveläinen on tietojärjestelmätieteen tutkija, joka on tutkinut yli 20 vuotta mm. älykkäiden liikkuvien koneiden tietoturvaa, verkkoliiketoimintaa, jatkuvuudenhallintaa ja tietoturvan hallintaa tietotekniikkapalveluissa. Hänet on valittu mm. Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi.

Tutkimusjohtaja, Sotatieteiden tohtori Martti Lehto kertoo, millaiseksi yrityksen kyberturvallisuusympäristö tulisi rakentaa ja kuinka laatia suunnitelmat mahdollisista kyberuhkista toipumiseen.

ST Martti Lehto, eversti evp. toimii tutkimusjohtajana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa erityisalanaan kyberturvallisuus. Hän on myös ilma- ja kybersodankäynnin dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Martti Lehdolla on yli 40 vuoden kokemus johtamis- ja tietojärjestelmien kehittämisestä ja niiden turvallisuudesta, näiltä aloilta hänellä on yli 200 julkaisua, tutkimusraporttia ja artikkelia. Häntä kuullaan säännöllisesti asiantuntijana Eduskunnan eri valiokunnissa. Martti on kirjoittanut yli 10 tietokirjaa ja luennoi säännöllisesti sekä kotimaassa että ulkomailla. Maaliskuussa 2022 hän sai työstään kansainvälisen Cyber Security Nordic Award 2022 -tunnustuspalkinnon. Vuodesta 2001 lähtien Martti on toiminut Sotilasaikakauslehden vastaavana päätoimittajana.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Vasara-toimiston päällikkö Pasi Anttonen esittelee prosessien digitalisoinnin ja automatisoinnin järjestelmän (VASARA) ja kertoo, millaista hyötyä sen käytöstä voi olla yritykselle. Tutustu Vasaraan Ari Lehtiön LinkedIn-postauksessa: https://r.jyu.fi/vasara-ari

Probot Oy:n toimitusjohtaja Matti Tikanmäki avaa robotiikan ja tekoälyn tulevaisuutta konkreettisten esimerkkien kautta. Hän esittelee, miten ihmisen ja koneen yhteistyö voi kehittyä ja millaisia mahdollisuuksia seuraavan sukupolven teknologiat tarjoavat erityisesti pk-yrityksille ja kestävälle kehitykselle.